Täällä taasen. Huittisissa kesää viettämässä! Onni yksillä, kesä kaikilla. No Onni ei ole nyt mukana, se jäi kesälaitumelle enkä minä tiedä saako tänne edes lapsihevosia tuoda... tai saako edes näin vanhoja? Eivät käännyttäneet kuitenkaan tuossa pihalla samantien takaisin kotiin. Ikäni kyllä mainitsin. Ei muuta merkitystä kuin se, että sähellän menemään yhden tunnin päivässä ja tuo ihminen huseeraa sitten muilla hevosilla loput. Eli siis ne esteet, joita en valitettavasti enää kuulemma saa hypätä.. no ei nyt vaivuta siihen masennukseen taas, vaan nautitaan kesästä! Laitumelle olisin ollut menossa, mutta tänne tultiin. Kuulemma tämän jälkeen pääsen sitten Pojun kanssa pellolle.

Täällä on kyllä useita tuttuja naamoja viime kesästä! Pientä vaihtuvuuttakin toki. Mutta enimmäkseen tutut turvat. Yhtä puolalaista naista tuossa vilkaisin, mutta ei se puhunut edes kieltä. On vasta tullut Suomeen. Katsoin parhaaksi keskittää tarmoni ruohon syöntiin. Ettei tule  niitä särkyneitä sydämiä taas.

Helteet ovat onneksi ohi, ehkä selviän tästä viikon urakasta hieman paremmin kahdeksassatoista kuin kahdessakymmenessäkahdeksassa asteessa. Ollaan lähellä tavanomaisia kesäkuun lämpötiloja, sanoi äijä telkassa. Mistä sekin muka tietää, missä lämpötilassa meikäläinen täällä hikoilee puhumattakaan mikä on se tavanomainen lämpötila. Meikäläinen käy kuumana jos on tarvis eli harvemmin. Katsotaan nyt tarviiko täällä käydä kuumana vai ottaisko ihan lunkisti. Viime kesänä ainakaan tunneilla ei paljon luppoiltu...

Trasseli