Ihanaista joulua kaikille rakkaille ystävälleni!

Vuosi 2011 on pian ohi, vaikka se vasta tuntui alkavan... mitä jäi tästä käteen tahi kavioon? Ei ehkä elämäni helpoin vuosi, mutta hyvillä mielin tätä vuotta olen nyt kuitenkin lopettelemassa. Alkukesästä innostuin tarhassa rehellisesti sanottuna riekkumaan, ja seuraus siitä oli ylitaittunut, hemmetin kipeä polvi. Miten se silleen menikin? Ei sopineet kevätjuhlaliikkeet meikäläiselle. Jätetään ne nuoremmille ja notkeammille kavereille! Olen onnekas, koska kuntouduin tuosta, joskin aikansa siinä meni ja hermokin meni moneen otteeseen, meikäläisellä meinaan. Siihen seisoskeluun ja lihasten pudottamiseen. Siinä olin kyllä taitava! Nyt joulukuussa 2011 voidaan todeta, että olen saanut ilokseni lihakseni myös takaisin. Siis nehän on vaan tällaiset harmittoman harrasteruunan lihakset, mutta sen verran kuitenkin, että vähän pullistelemaan pääsee! Taisi siinä alkuvuodesta olla jotain kiukuttelevaa nivelvaivaakin, mutta niistäkin toistaiseksi selvittiin.

Syksyllä oireili vielä meikäläisen pyhättö, se herkistä herkin ja tärkeistä tärkein alue, elikäs vatsa! Vatsa, joka on palvellut meikäläistä kunniallisesti ja kiitettävästi pian 19 vuotta! Kaikkine metreineen suolistoa sun muuta tuiki tärkeätä. Tämä luotettavin ruuminosani teki tenän ja sehän se oli kiusallista. Heinää oli edessä normaali iltasatsi, mutta ei vaan pystynyt. Kiersi ja pyörsi ja ahdisti. Teki vaan mieli heittäytyä makuulle tai mitä vaan, että tuosta ikävästä tunteesta olisi päässyt eroon. Suuresti arvostamani mutta myös eniten inhoamani ammattikunnan edustaja tuli onneksi paikalle ja teki hyvää työtä. Naputtelen tässä karsinan seinää ja toivon, ettei moinen olo uusiutuisi ihan äkkiä...

Tiedättekö, mistä tietää tulleensa vanhaksi? Juuri tästä, että kelaa vaan sitä, mitä sairauksia ja vaivoja sitä on ollutkaan! Kertakaikkiaan hassua! Kyllähän tämä vuosi on ollut pienten potemisten ohessa kuitenkin täynnä mukavia juttuja puhumattakaan rauhallisesta ja seesteisestä arkielosta. Hevoset-messuilla Tampereella oli taas ihana käydä esiintymässä isolla areenalla. Terhi vei meikäläisen kisoihin, ja oli ihana yrittää taas vanhaa kunnon jallittamista kouluradalla. Kesäleirillä Mäntässä tuli harjoiteltua yöhuutajan hommia, tutustuttua uusiin kavereihin ja maisemiin ja ennen kaikkea polskuteltua Keurusselässä. Tuli sitä polskuteltua Näsijärvessäkin! Ihana kesä oli kyllä.

Tätä talvea olen vielä joutunut odottamaan. Tähän mennessä ei ole täällä päin näkynyt. Näsijärvi näyttää olevan auki eikä lunta näy missään. Ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta! Ainakin olen tarennut hyvin uudessa muodin mukaisessa loimileikkauksessani. Malli suoraan Pariisin tulevan kevään kuumasta mallistosta..!

Jouluterveisin

Trasselinne